Näyttelyt

Kissanäyttelyt harrastuksena (FIFe - Suomen Kissaliitto)

HUOM! Alla oleva ohjeistus on osin vanhentunut, katso ajantasaiset ohjeet Kissaliiton sivuilta. Haluaisitko osallistua näyttelyohjeen päivittämiseen? Ota yhteyttä kotisivut(at)somakiss.net!

Kissanäyttelyyn valmistautuminen

Ilmoittautuminen ja rokotukset

Kissanäyttelyyn valmistautuminen alkaa sopivan näyttelyn valitsemisella, ja siihen ilmoittautumisella. Jotta voit ilmoittaa kissasi näyttelyyn, tulee sinun olla jonkin rotukissayhdistyksen jäsen. Somakiss ry on rotuyhdistys, joten pelkästään Somakiss ry:n jäsenyys ei riitä. Listan rotukissayhdistyksistä löydät osoitteesta www.kissaliitto.fi/yhdistykset/jasenyhdistykset. Tulevat näyttelyt löytyvät Kissaliiton nettisivuilta, osoitteesta www.kissaliitto.fi/nayttelyt/nayttelylista. Huomaa, että näyttelyyn tulee ilmoittautua tietyn ilmoittautumisajan sisällä. Toisinaan näyttelyt myös täyttyvät vauhdilla, joten ihan ilmoittautumisajan loppuun ei ilmoittautumista kannata jättää.

Varmista myös, että kissasi rokotukset ovat ajan tasalla! Viimeisimmän tehosteen tulee olla annettuna viimeistään 15 vrk ennen näyttelyä. Rokotukset merkitään joko rekisterikirjan takakanteen, erilliseen rokotuskorttiin tai lemmikkipassiin. Tämä rokotustodistus on ehdottomasti oltava mukana näyttelyssä. Jos rokotukset eivät ole voimassa, ei kissalla ole näyttelyalueelle asiaa. Yli 10 kk:n ikäisillä kissoilla on myös oltava mikrosiru, sekä todistus siitä (useimmiten mikrosirun tunnistenumerotarra on rekisterikirjassa).

Rekisterikirjan ei tarvitse olla mukana, jos näyttelyssä tarvittavat merkinnät (kuten mikrosirutodistus, kivesten laskeutumistodistus, rokotukset) löytyvät muista mukana olevista asiakirjoista (kuten lemmikkieläinpassista). Tosin helpointa on, että merkinnät ovat rekisterikirjassa ja sitä kuljettaa näyttelyssä mukana.

Näyttelykutsusta käy ilmi mihin osoitteeseen ilmoittautumislomake lähetetään, samoin kuin tilinumero, jolle ilmoittautumismaksu maksetaan. Kissaliiton sivuilla on seikkaperäinen ohje ilmoittautumislomakkeen täyttöön http://www.kissaliitto.fi/nayttelyt/ilmoittautumisohje. Paperisista ilmoittautumislomakkeista ollaan luopumassa ilmoittautumisen siirtyessä lähiaikoina Kissaliiton sähköiseen Omakissa-järjestelmään (http://www.kissaliitto.fi/omakissa_kayttoohje). Joidenkin yhdistysten näyttelysihteerit kuittaavat saapuneet ilmoittautumiset sähköpostilla, mutta kaikki näyttelysihteerit eivät tätä tee.

Häkkiverhot

Useimiten ilmoittautumisen ja näyttelyn väliin jää pari kuukautta aikaa, joten tässä välissä on hyvä askarrella näyttelyhäkkiin verhot. Verhoja myydään valmiinakin, mutta taatusti oman maun mukaiset ja omalle kissalle sopivat saa tekemällä itse. Näyttelyhäkin koko on 65 x 65 x 56 cm (pit. x lev. x kork.), ja verhojen pitäisi peittää häkistä kolme sivua - paitsi jos kyseessä on eurotyylinen näyttely. Etuseinää ei saa peittää, vaan kissan on oltava näkyvissä, sillä näyttely-yleisö maksaa nimenomaan kissojen näkemisestä.

Häkkiverhojen teko-ohjeita löytyy netistäkin, mutta yksinkertaisinta on ommella kolme erillistä 65 x 56 cm palaa, jotka kiinnitetään häkkiin joko vaijereilla (muista tällöin ommella vaijerikujat ylä- ja alareunaan, pysyy paremmin paikoillaan) tai vaihtoehtoisesti verhojen reunaan kiinnitetyillä nauhoilla. Kannattaa ommella myös erillinen 65 x 65 cm kattopeite, joka tuo kissalle enemmän näkösuojaa. Lisäksi häkin pohjalle on hyvä laittaa jokin kattopalan kokoinen pehmuste.

Jotkin näyttelyt ovat niin kutsuttuja euronäyttelyitä. Euronäyttelyissä yleisö kulkee häkkien ulkopuolella, joten kissojen on oltava näkyvillä yleisön suuntaan. Häkin takaseinän pitää siis olla avoin, joten tästä syystä ei kannata ommella kiinteää, koko häkin seinät peittävää verhoa. Erilliset palat ovat käteviä, tai toinen toimiva vaihtoehto on vetoketjuilla avattava takaseinä, jolloin verhot toimivat euronäyttelyssä sekä tavallisessa näyttelyssä, eikä kissa pääse kuikuilemaan naapurihäkkeihin. Näyttelyn kutsussa tai viimeistään vahvistuskirjeessä ilmoitetaan, onko näyttely eurotyylinen.

Hyvä vaihtoehto häkkiverhoille on myös valmiina myytävä, kokoon taitettava kangashäkki, joissa pitää kuitenkin muistaa häkin minimi- ja maksimikokovaatimukset. Oman häkin minimikoko on 50 x 50 x 50 cm. Häkki ei myöskään saa olla näyttelyhäkkiä isompi, koska sen pitää mahtua häkin paikalle. Joissain näyttelyissä omille häkeille on varattu oma paikkansa, mikä tarkoittaa, ettei välttämättä pääse muiden saman rotuisten kissojen kanssa samaan riviin. Joissain näyttelyissä taas häkkien väliin on jätetty tyhjiä paikkoja omia häkkejä varten. Oma häkki pitää muistaa aina mainita ilmoittautuessa.

Kangashäkkejä on saatavilla myös euromallisina, jolloin takaseinä on osittain läpinäkyvää muovia, ja näin kissa on näkyvissä myös yleisön puolella. Tämän ikkunan saa toki peittoon tavallisia näyttelyitä varten. Kangashäkki on näppärä kasata, ja vähentää tarttuvien sairauksien riskiä, mikä on olemassa näyttelystä toiseen kiertävissä häkeissä. Nämä näyttelyn järjestäjän tarjoamat häkit toki desinfioidaan ennen jokaista näyttelyä.

Tarvikkeita

Oli kissalla sitten verhot tai kangashäkki, se tarvitsee häkkiinsä vähintään vesi- ja ruokakupin sekä hiekkalaatikon. Jotkut kissat tykkäävät, että häkissä on myös jonkinlainen pesä, toisia kissoja ei taas voisi pesä vähempää kiinnostaa. Kissat ovat yksilöitä ja oman kissan mieltymykset tulevat ajan kanssa tutuiksi.

Noin viikkoa ennen näyttelyä postissa tulee ns. vahvistuskirje, joka pitää muistaa tarkistaa ja ottaa mukaan näyttelyyn. Vahvistuskirjeessä lukee mm. kissan luokka ja kerrotaan arvosteleva tuomari. Jos kissan tiedoissa on jotain virheitä, esim. väri, luokka tai nimi on väärin kirjoitettu, ilmoita asiasta viipymättä näyttelysihteerille. Näyttelysihteerin yhteystiedot löydät näyttelykutsusta. Varmista vielä näyttelyyn päästyäsi näyttelyluettelosta, että kissa on varmasti oikeassa luokassa.

Paria päivää ennen näyttelyä kissa kannattaa pestä, kyseessä on kuitenkin kissojen kauneuskilpailu. Tuomari tuntee kyllä sormissaan puhtaan ja likaisen turkin eron. Pesun lisäksi puhdista kissan korvat ja silmäkulmat, sekä leikkaa kissan kynnet. Terävistä kynsistä tulee sanomista jo eläinlääkärin tarkastuksessa. Leikkuuksi riittää, että kynnen terävin kärki napsaistaan pois. Kissan pesuun parhaat vinkit kannattaa kysyä oman kissan kasvattajalta.

Näyttelypäivä

Näyttelypäivän aamuna

Näyttelypäivän aamuna varmista vielä ennen lähtöä, että mukana ovat:

kissa(t) (joku saattaa hermostuksissaan unohtaa sen päätähden…) ja vain se/ne kissa(t), jonka/joiden on tarkoitus lähteä mukaan :D
vahvistuskirje eli vahvari sekä rekisterikirja tai muu rokotustodistus
häkkiverhot / kangashäkki
vesi- ja ruokakupit, hiekkalaatikko, hiekkaa, hiekkalapio ja roskapusseja
pesä, jos sellainen on
harja tai kampa, pitkäturkkisilla on hyvä olla myös sähköisyyden poistava suihke
kynsisakset on hyvä olla mukana varmuuden vuoksi
evästä ja juotavaa niin kissalle kuin itsellekin (näyttelyissä on useimmiten kyllä ravintola/kahvio ja kissanruoan myyjiä)
kannattaa ottaa mukaan tuoli, sillä näyttelypäivä on pitkä. Kokoontaitettava retkituoli on kätevä
käsidesiä

Eläinlääkärin tarkastus, vahvistuskirjeen jättäminen ja häkin valinta

Näyttely alkaa aina eläinlääkärin tarkastuksella. Eläinlääkärin tarkastuksen aika on merkitty sekä kutsuun että vahvariin, ja tänä aikana on kissan oltava paikalla. Kun tulee sinun vuorosi, anna kissan paperit (vahvistuskirje ja rekisterikirja/rokotustodistus) joko eläinlääkärille tai tämän assistentille, ja nosta sitten kissa eläinlääkärin pöydälle. Paperien kaivamista laukusta ja kissan kaivamista boxista kannattaa hieman ennakoida, jotta tarkastus sujuisi jouhevasti.

Kun eläinlääkäri on todennut kissan päällisin puolin terveeksi ja täten esteettömäksi osallistumaan näyttelyyn, laittaa eläinlääkäri leiman vahvariin. Jos kissa osallistuu molempina päivinä näyttelyyn, pyydä leima myös seuraavan päivän vahvariin. Näin sinun ei tarvitse jonottaa seuraavana päivänä uudestaan eläinlääkärin tarkastukseen. (Sunnuntain vahvistuskirjettä ei jätetä mihinkään, ellei järjestävä yhdistys näin kuuluta lauantaipäivän lopuksi. Yleensä sunnuntain vahvistuskirje pitää jättää sunnuntaiaamuna ennen eläinlääkärin tarkastuksen loppumista niille varattuun pisteeseen.) Näyttelystä riippuen vahvarit joko kerätään pois tarkastuksen yhteydessä tai sitten on erikseen ilmoittautumispöytä, johon vahvari jätetään. Paikalla oleva, leimattu vahvari on siis vahvistus siitä, että kissa on saapunut näyttelypaikalle. Tässä yhteydessä saat myös näyttelyluettelon, josta löydät kissan kilpailunumeron.

Eläinlääkärintarkastuksen jälkeen on aika suunnata itse näyttelypaikalle etsimään kissan häkkipaikkaa. Joissain näyttelyissä näyttelypäällikkö on tehnyt alueesta häkkikartan, josta löydät oman kissasi häkkipaikan numeron perusteella. Toisissa näyttelyissä häkkirivit on nimetty roduittain, ja voit valita häkkipaikan vapaasti oman rotusi alueelta. On myös näyttelyitä, joissa häkkejä ei ole numeroitu valmiiksi, jolloin voit valita häkkipaikan vapaasti. Menettely on omanlaisensa joka näyttelyssä, useimmiten tämä on selitetty vahvistuskirjeen mukana tulevassa infokirjeessä. Jos häkissä ei ole arvostelunumerolappua valmiiksi, pitää sellainen itse kiinnittää häkkiin. Numerolappujen pohjia (ja tusseja) löytyy infopisteestä tai sen läheisyydestä.

Kun häkkipaikka löytyy, niin sitten vain kiinnittämään verhoja häkkiin tai kangashäkki pystyyn. Kun häkki on valmis, voit päästää kissan sinne. Jos kissa on alussa kovinkin touhukas, ei ehkä kannata laittaa hiekkalaatikkoa tai vesiastiaa häkkiin aivan heti. Voit nimittäin joutua siivoamaan häkistä (ja kissasta) ympäriinsä heiteltyä kissanhiekkaa ja kaatunutta vettä. Tosin jos matka on ollut pitkä, kannattaa hiekkalaatikko laittaa ainakin kokeeksi häkkiin. Levottomuus voi johtua myös kovasta hädästä.

Ennen arvostelua

Kun häkki on valmis ja kissa asettunut taloksi, voi omistajakin huokaista hetken. Ennen arvostelujen alkua on kuitenkin hyvä käydä etsimässä sen oman tuomarin arvostelupöytä ja katsoa pöytään kiinnitetystä listasta, missä vaiheessa oma kissa suunnilleen on menossa arvosteltavaksi. Jos kissa on aivan ensimmäisten joukossa, pitää pysyä sen verran valppaana, että huomaat milloin arvostelu alkaa ja olet valmiina, kun kissasi vuoro tulee. Arvostelevan tuomarin assistentti joko vain ruksaa numeroita yli listasta sitä mukaa, kun kissat ovat pöydällä olleet, tai huutelee seuraavan kissan numeroa. Tapoja on monia, mutta on joka tapauksessa omistajan vastuulla, että kissa on ajoissa pöydällä.

Kannattaa aina mennä pöydän liepeille odottelemaan paria kissaa ennen oman kissan vuoroa, niin saa käsityksen tuomarin toiminnasta. Jos kissasi taas on arvosteltavien listalla loppupäässä, voit tässä vaiheessa käydä kahvilla tai muuten vaan seurailla arvostelun kulkua, niin olet sitten jo valmiiksi perillä tuomarin sekä assistentin toiminnasta arvostelutilanteessa. Itse arvostelutilaan ei kuitenkaan saa mennä kuin arvosteltavan kissan esittäjä. Ennen pöydän luokse menoa kannattaa vielä sipaista harjalla tai säämiskällä kissan turkki ojennukseen.

Kissan arvostelu

Kun tulee oman kissasi vuoro, ota kasvoillesi reipas hymy ja tuo kissa tuomarin pöydälle. Jotkut tuovat kissan pöydälle näyttelyasennossa, jotkut ihan vain sylissä. Tuomaria on hyvä tervehtiä, mutta muuten tuomaria ei saa puhutella, eikä varsinkaan kissan nimeä saa tuomarin kuullen sanoa. Tuomarin esittämiin kysymyksiin saa toki vastata. Tuomari käsittelee ja tutkii kissaa pöydällä tai nostelemalla, ja arvostelee kissan sen mukaan, miten hyvin se vastaa rodun standardia. On aina esittäjän vastuulla huolehtia, että kissa pysyy pöydällä, ja kovin nopealiikkeisen kissan esittäjältä tämä voi vaatia MM-tason maalivahdin refleksejä...

Pöydällä tapahtuva arvostelu on nimeltään perusarvostelu. Jos samassa luokassa on ollut useampi saman värinen kissa, tuomari laittaa ne paremmuusjärjestykseen pyytämällä lopuksi kaikki saman luokan ja värin kissat vielä vertailuarvosteluun. Paras kissa saa tulokseksi EX1 (EX = excellent eli erinomainen), ja seuraavat ovat järjestyksessä EX2, EX3 jne. Arvostelutulos voi olla myös OH (oikein hyvä) tai H (hyvä), kissasta (ja tuomarista) riippuen. Pentujen ja nuorten luokassa kissat saavat vain EX-tuloksen, aikuisille EX1-kissoille tuomari voi halutessaan myöntää myös luokan mukaisen sertifikaatin. Harvassa näyttelyssä kuitenkaan on kovin montaa kilpailijaa samassa värissä ja luokassa - toki tämäkin riippuu rodusta.

Jos tuomarilla on ollut samanvärisiä kissoja kolme tai useampi, valitaan näistä lisäksi Värin Paras eli VP (englanniksi BIV eli Best In Variety). Kastraatit ja leikkaamattomat aikuiset kilpailevat aina erikseen, mutta pennut ja nuoret voidaan yhdistää leikkaamattomiin aikuisiin. Värin Paras ei silti tarkoita sitä, että kissa olisi välttämättä väriltään paras, vaan että se on sen värisistä kissoista kokonaisuudeltaan paras .

Kun tuomari on arvostellut kaikki hänellä olleet kissat, seuraa vielä tuomarin parhaan eli TP-valinnat. Tuomari saattaa perusarvostelun päätteeksi sanoa, että haluaa nähdä kissan vielä tuomarin parhaan valinnoissa (nominations), tai sitten assistentti luettelee valintojen alkaessa niiden kissojen numerot, jotka tuomari haluaa nähtäväkseen. Jokainen tuomari valitsee perusarvostelujen päätteeksi arvostelemistaan kissoista ns. tuomarin parhaat (TP, englanniksi NOM eli Nominated), yhden pennun, nuoren, kastraattinaaraan, kastraattiuroksen, aikuisen naaraan ja aikuisen uroksen. Nämä kissat pääsevät paneeliin eli loppukilpailuun, jossa valitaan Best In Show-kissat. Jokaisen tuomarin nominoima kissa on siis kyseisen tuomarin ehdotus näyttelyn Best In Show-voittajaksi. Tuomari voi myös jättää nimeämättä ehdokkaan yhteen tai useampaan luokkaan, jos hänellä ei ole ollut arvosteltavana yhtään nominoinnin arvoista kissaa. Jos tuomarilla on tietyssä luokassa vain yksi kissa, hän voi kertoa jo perusarvostelun päätteksi kissan olevan hänen ehdokkaansa BIS-kisaan.

Kun kaikki paikalla olevat kissat on arvosteltu ja tuomarit ovat pitäneet lounastauon, alkaa paneeli. Paneeli käydään kategoria kerrallaan, ja kategoriajärjestys ilmoitetaan kuuluttamalla ennen paneelin alkua. Jos oma kissasi on ollut tuomarin paras, kannattaa tätä kuulutusta kuunnella tarkoin. Kun kuulutetaan, että oman kissasi kategorian paneelikissat voi viedä paneelihäkkeihin, vie kissasi sen numerolla varustettuun häkkiin paneelialueen laitamille. Paneelissa omistaja ei itse saa esitellä kissaa, vaan assistentit esittelevät kissat. Omistaja ei saa myöskään mennä paneelialueelle. Ole kuitenkin valmiina paneelialueen reunamilla ottamaan oma kissasi assistentilta vastaan.

Näyttelystä poistuminen

Näyttelykutsussa on ilmoitettu näyttelyn päättymisaika, jolloin näyttelyjärjestäjä ilmoittaa kuuluttamalla, että muut paitsi paneelikissat saavat poistua, jos paneeli on vielä kesken. Periaatteessa näyttely päättyy viimeistään kun paneeli päättyy. Tällöin myöskin näyttely loppuu ilmoitettua aikaisemmin. Silloinkin on kuitenkin odotettava kuuluttamalla annettua poistumislupaa.

Joskus tuomari saattaa perusarvostelun päätteeksi sanoa, että kissa “voi mennä kotiin”. Tätä ei pidä missään nimessä ottaa kirjaimellisesti! Tuomari tarkoittaa tällöin vain, että hän ei ota kissaa tuomarin parhaiden valintaan. Näyttelystä nimittäin ei saa poistua, ennen kuin näyttely on päättynyt. Kielto koskee kissaa, ei omistajaa. Omistaja saa halutessaan toki käydä vaikkapa näyttelypaikan ulkopuolella syömässä. Korkeintaan hyvin perustellusta syystä voi anoa poistumisluvan, joka oikeuttaa lähtemään ennen näyttelyn päättymistä. Poistumislupaa anotaan kirjallisena ennen arvostelujen alkua viemällä anomus infopöytään, josta näyttelypäällikkö ne noutaa, hyväksyy tai hylkää ja palauttaa infopöytään. Luvattomasta poistumisesta seuraa 6 kk:n näyttelykielto, mikäli näytteilleasettaja ei esitä hyväksyttävää syytä kissan poissaololle 14 vrk:n kuluessa selvityspyynnöstä.

Joskus voi myös käydä niin, että kissaa ei voida arvostella esimerkiksi aggressiivisen käytöksen vuoksi. Tällöin kissa saa ns. keltaisen kortin, ja se suljetaan pois näyttelystä. Kissan tulokseksi merkitään “disk aggr.” Diskattu kissa saa poistua näyttelystä ennen poistumislupaa. Kolmesta keltaisesta kortista tulee kissalle elinikäinen näyttelykielto.

Häkki ja sen ympäristö on jätettävä siistiksi lähdettäessä. Jos kissa osallistuu näyttelyyn myös seuraavana päivänä, voi verhot tai oman häkin useimmiten jättää paikoilleen seuraavaa päivää varten - tästä ovat poikkeuksena drive-in-näyttelyt. Kirjoita kissan seuraavan päivän kilpailunumero lapulle ja jätä tämä lappu näkyville